Rakennusten älykkäät ratkaisut ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Ensimmäisenä rakennusautomaatiota tuotiin teollisiin rakennuksiin ja toimitiloihin. Nyt myös asuntoihin – uusiin ja saneerauskohteisiin – suunnitellaan ratkaisuja, joilla esimerkiksi tilojen lämpötilaa, ilmanvaihtoa ja kosteutta voidaan ohjata etänä.
LVI-insinööri Risto Hemmilä Zenneriltä sai keväällä päätökseen vuoden kestäneet rakennusautomaatio-opinnot Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Riston tavoitteena oli päivittää omaa alan osaamista ja samalla perehtyä tarjolla oleviin, monenlaisiin ratkaisuihin. ”On selvää, että rakennusten hallintaan tuodaan automaatiota yhä enemmän. Etähallinnalla ja -ohjauksella voidaan tehdä tavallisimmat huoltotoimenpiteet etänä, kohteessa käymättä. Samoin erilaisiin vikatilanteisiin päästään nopeasti kiinni, ja ne saadaan nopeasti ratkaistua.”
Rakennusautomaatiolla haetaan parempaa ja nopeampaa palvelua, mutta myös kustannussäästöjä. Siten rakennusautomatisaatioratkaisuja saatetaan valita investointikustannuksen perusteella, ja päätyä valitsemaan edullisin ratkaisu.
Säästö alkuinvestoinnissa voi nostaa huoltokustannuksia
Riston mielestä on tärkeää arvioida valittavan ratkaisun elinkaarikustannukset koko ajalta. Edullinen alkuinvestointi saattaa tuoda tullessaan korkeat huoltokustannukset, jotka tietenkin nostavat ratkaisun kokonaiskustannukset korkeaksi. Ja päinvastoin.
”Hintavampi automatisaatioratkaisu voi joustaa paremmin tuleviin tarpeisiin ja olla lisäksi huoltokustannuksiltaan pienempi. On siis aina etsittävä asiakkaalle järkevin ja kokonaisuutena kustannustehokkain ratkaisu.”
Rakennusautomaatiokoulutus oli työn ohessa toteuttava monimuotokoulutus, jossa yhdistyivät lähiopetuspäivien luennot ja etäopetuksessa tehtävät harjoitustyöt. Lisämausteen toi talotekniikan eri tahoja edustanut opiskelijaryhmä. ”Mukana oli rakennuttajia, tilaajia ja suunnittelijoita, joista jokainen toi oman näkemyksensä keskusteluun. Myös meille puhuneet automaatioratkaisujen tuottajat olivat hyvä tietolähde – koulutuksen aikana ja sen jälkeen.”
Työn ohessa opiskelu vaati motivaatiota ja työtä, mutta koulutus oli sen arvoinen, kertoo Risto. ”Rakennusautomaatiokoulutus oli erinomainen päivitys meille tärkeään aiheeseen. Nyt on rakennettu vankka pohja, jonka päälle omaa asiantuntijuutta voi jatkossa kehittää. Rakennusautomaatioala kehittyy erittäin nopeasti – osaamista voi ja pitää kehittää myös jatkossa!”