Zenner on mukana Oulun ”Tulevaisuuden sairaala 2030” -hankkeessa

Insinööritoimisto W. Zenner suunnittelee uuteen Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) kansainvälisestikin laajaa putkipostijärjestelmää. Zenner on Suomen johtava suurien putkipostijärjestelmien suunnittelija ja suunnitellut suuria järjestelmiä 1990-luvulta lähtien sairaaloiden käyttöön.

Putkiposti kehitettiin jo 1800-luvulla, kun kasvaviin kaupunkeihin tarvittiin nopea ja turvallinen tapa kuljettaa rahaa, papereita tai pieniä esineitä paikasta toiseen.

Putkipostissa lähetykset kulkevat suljetuissa kapseleissa, jotka ovat läpimitaltaan hieman putkea pienempiä. Kapselit liikkuvat putkissa yli- tai alipaineen avulla, ja ne voivat saavuttaa jopa 30 kilometrin tuntinopeuden. Kuitenkin sairaalakäytössä, esimerkiksi näytteiden kuljetuksessa, käytetään yleensä hieman pienempiä nopeuksia näytteiden vaurioitumisen estämiseksi. Putkipostijärjestelmiä rakennetaan erilaisiin tarpeisiin. Isoissa marketeissa käytössä on pienempiä järjestelmiä, joilla kuljetetaan käteistä myymälästä toimistoon, ja apteekeissa tuodaan lääkkeet varastosta myymälään. Suuria putkipostijärjestelmiä rakennetaan erityisesti sairaaloihin, joissa näyte- ja lääkelogistiikka voi kokonaan perustua putkipostijärjestelmään.

Putkipostisuunnittelu on sairaalassa kriittinen järjestelmä

LVI-suunnittelija Janne Tolonen on suunnitellut putkipostijärjestelmiä vuodesta 2015. ”Meillä Zennerillä oli käynnissä useita putkipostihankkeita, joihin aloin osallistua muiden töiden ohella. Putkipostijärjestelmän tekeminen oli kiinnostavaa. Se on erikoissuunnittelua, jossa täytyy kyetä hahmottamaan kokonaisuuksia ja ottaa huomioon hankkeen eri osien asettamat vaatimukset.”

Tolonen osallistuu nyt OYS:aan tulevan putkipostijärjestelmän suunnitteluun. Kaikkien suunnitelmien toteuduttua järjestelmästä tulee kansainvälisestikin tarkasteltuna erittäin laaja.

Haasteeksi muodostuvat pitkät etäisyydet suuressa sairaalassa. Lisäksi kuormitus on suunniteltava siten, että posti siirtyy pisteestä toiseen nopeasti – ruuhkia ei saa syntyä. Myös muu talotekniikka aiheuttaa haasteita, ja eri tekniikoiden välistä yhteensovitusta tehdään tietomallien avulla yhdessä muiden suunnittelijoiden kanssa.

”Putkiposti on sairaalan toiminnalle kriittinen järjestelmä ja luotettavuus on ykkösasia. Putkipostissa liikkuvat mm. näytteet laboratorioihin ja veritoimitukset leikkaussaleihin. Ylimääräisiä viiveitä ei saa tulla”, kertoo Tolonen.

Hän toteaa, että kun tavoitellaan mahdollisimman tehokasta järjestelmää, ovat tulevien käyttäjien haastattelut olleet tärkeässä roolissa. ”Eri sairaanhoitopiirien omat toiveet ja käytännöt vaihtelevat ja vaikuttavat suuresti suunnitteluun. Lisäksi uusi teknologia mahdollistaa uusia ratkaisuja. Esimerkiksi integraatiot muihin sairaalalaitteisiin, kuten lääkkeiden annosjakelu, ovat merkittäviä suunniteltavia asioita.

Tolonen arvostaa mahdollisuutta päästä osallistumaan näin isoon ja pitkään hankkeeseen. ”Hanke itsessään on ollut mielenkiintoinen. Lisäksi on ollut hienoa oppia, miten isossa hankkeessa toimitaan ja tehdään yhteistyötä. ”

Uuden Oulun yliopistollisen sairaalaan pinta-ala tulee olemaan noin 220 000 neliömetriä. Sairaalan ensimmäisten osien odotetaan valmistuvan vuonna 2023 ja viimeisen osan vuonna 2028. Vuodesta 2030 lähtien sairaalaan arvioidaan tehtävän noin 15 000 poliklinikkakäyntiä vuodessa. Oulun yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelman kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 1,61 miljardia euroa.